Yhteisösakkojen euromäärät kasvavat

Oikeusministeriö on keväällä 2026 julkaissut lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi, jolla EU:n ympäristörikosdirektiivi (2024/1203) implementoitaisiin eli täytäntöönpantaisiin kansallisesti. Kyseisen direktiivin tavoitteena on tehostaa ympäristönsuojelua rikosoikeudellisin keinoin ja yhtenäistää EU:n jäsenmaiden ympäristörikossääntelyä. 

Hallituksen esitystä koskevassa luonnoksessa ehdotetaan merkittäviä muutoksia rikoslakiin, joista yritysten kannalta keskeisin on oikeushenkilölle tuomittavan yhteisösakon rangaistusasteikon uudistaminen. Yhteisösakkoa koskeva muutos on laaja-alainen. Muutos koskee kaikkia rikoksia, joihin oikeushenkilön rangaistusvastuu soveltuu; ei pelkästään ympäristörikoksia.

Mikä on yhteisösakko ja millä edellytyksillä se voidaan tuomita?

Yhteisösakko on yrityksiin ja muihin oikeushenkilöihin kohdistuva rikosoikeudellinen seuraamus. Oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tapahtunut rikos oikeushenkilön puolesta tai hyväksi, voidaan tuomita yhteisösakkoon. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulottuu kaikenlaisiin oikeushenkilöihin, myös julkisoikeudellisiin oikeushenkilöihin.

Yhteisösakkoon tuomitseminen edellyttää, että:

a) oikeushenkilön johtoon kuuluva tai oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen; tai 

b) oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen estämiseksi. 

Yhteisösakosta säädetään rikoslain 9 luvussa, ja yhteisösakkoa voidaan tuomita lukuisista rikoslaissa määritellyistä rikoksista. Tällaisia rikoksia ovat mm. markkinointirikos, kilpailumenettelyrikos, yritysvakoilu, yrityssalaisuuden väärinkäyttö, lahjominen elinkeinotoiminnassa, lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa, työturvallisuusrikos, ympäristön turmeleminen, luonnonsuojelurikos, tekijänoikeusrikos, sisäpiirintiedon väärinkäyttö, markkinoiden manipulointi ja arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos.

Oikeushenkilöä itseään ei pidetä rikoksen tekijänä, sillä rikoksen tekijänä on aina luonnollinen henkilö eli ihminen. 
Yhteisösakkoon voidaan tuomita, vaikkei rikoksentekijää saataisi selville tai tuomittaisi rangaistukseen. Yhteisösakko ei syrjäytä rikoksentekijän rikosoikeudellista vastuuta.

Yhteisösakon asteikko nykyisin

Nykyisin voimassa olevan rikoslain 9 luvun mukaan yhteisösakko tuomitaan määräeuroin, ja sen asteikko on 850–850.000 euroa. 
Sakon suuruus määräytyy oikeushenkilön laiminlyönnin laadun ja laajuuden, johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan. Laiminlyönnin ja johdon osuuden merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon mm. tehdyn rikoksen laji ja vakavuus, rikollisen toiminnan laajuus ja tekijän asema oikeushenkilön toimielimissä. Taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan puolestaan huomioon mm. oikeushenkilön koko, vakavaraisuus ja toiminnan taloudellinen tulos.
Käytännössä yhteisösakkojen taso on jäänyt melko matalaksi ja huomattavasti laissa säädetyn enimmäismäärän alapuolelle. 

Ehdotetut muutokset yhteisösakon asteikkoon

Esitysluonnoksessa ehdotetaan yhteisösakon enimmäismäärän korottamista huomattavasti ja sakon sitomista osin oikeushenkilön liikevaihtoon. Ehdotettu perusasteikko olisi 2.000–3.000.000 euroa ja erittäin suuria oikeushenkilöitä koskeva asteikko 15.000–40.000.000 euroa. Erittäin suurten oikeushenkilöiden osalta ehdotetaan yhteisösakkoon ns. liikevaihtokattoa, joka olisi enintään 5 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Nykyiseen 850.000 euron enimmäismäärään verrattuna perusasteikon yläraja nousisi siten yli kolminkertaiseksi ja erittäin suuriin oikeushenkilöihin sovellettava yläraja jopa lähes 50-kertaiseksi. 

Ehdotettu yhteisösakkouudistus koskisi yleisesti kaikkia rikoksia, joissa oikeushenkilön rangaistusvastuu tulee sovellettavaksi.

Uudet ympäristörikosnimikkeet ja rangaistusten ankaroittaminen

Esitysluonnoksessa ehdotetaan myös seuraavien uusien rikosnimikkeiden lisäämistä rikoslakiin:

• jäterikos
• ilmakehän heikentäminen
• ympäristöä vaarantavan tuotteen markkinoillesaattamisrikos
• vieraslajirikos
• ympäristön tuhoaminen
• metsäkatorikos

Lisäksi nykyisiä ympäristörikoksia koskevia säännöksiä täsmennettäisiin ja joidenkin tekojen rangaistuksia ankaroitettaisiin. 

Muut muutokset

Esitysluonnos sisältää lisäksi ehdotuksia, joilla täydennettäisiin julkisia hankintoja koskevien lakien poissulkemisperusteita ympäristörikosten johdosta ja laajennettaisiin salaisten pakkokeinojen käyttömahdollisuuksia.

Mitä muutos käytännössä merkitsee yrityksille?

Varsinainen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle viikolla 37 eli syyskuussa 2026. EU:n ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanon määräaika on jo umpeutunut, joten hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn voidaan odottaa etenevän nopeasti. Yritysten on syytä varautua siihen, että lainsäädäntö muuttuu näiltä osin vuoden 2026 aikana tai viimeistään vuoden 2027 alussa.

Jo tässä vaiheessa on selvää, että mm. yhteisösakkoa koskeva asteikko muuttuu lähitulevaisuudessa olennaisesti. Muutoksella on merkittäviä vaikutuksia yrityksille, sillä yritysten tulee ottaa muutos huomioon yritystoiminnan riskejä arvioidessaan. 

Käytännössä muutos merkitsee taloudellisen riskin kasvua. Erittäin suurten yritysten osalta sakot voivat nousta kymmeniin miljooniin euroihin, mikä asettaa yhteisösakon taloudelliselta merkitykseltään samaan luokkaan EU:n kilpailuoikeudellisten ja tietosuojarikkomuksista määrättävien seuraamusmaksujen kanssa. On huomattava, että em. taloudellinen riski liittyy kaikkiin oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin kuuluviin rikoksiin. Yritysten on hyvä arvioida compliance-ohjelmiensa riittävyyttä laajasti ja varmistua siitä, että niiden liiketoiminta täyttää vähintäänkin lainsäädännön, viranomaismääräysten ja muiden liiketoimintaan liittyvien sääntöjen asettamat vaatimukset.